Viisi päivää Elbrusille lähtöön – ollaanko valmiina?

Janiina Ojanen vuorikiipeilee Elbrusille
Elbrusin olosuhteita varten kasvojen suojaukseen suositellaan
hankittavaksi muutakin kuin korkea kaulus

Tätini kysyi viikonloppuna perhejuhlissa, pääsenkö ensi viikon lauantaina serkkuni valmistujaisiin. Jäin miettimään kuumeisesti, mitä ensi lauantaina tapahtuisi. Tuntui, että jotain pitäisi muistaa. Hetken kuluttua tätini ilme muuttui hiukan kiusaantuneeksi, ja tajusin, että olin unohtunut tuijottamaan häntä mitäännäkemättömin silmin kaivellessani mieleni syövereitä.
Samalla hetkellä tajusin, että kyllä minulla todellakin on jotain erityistä ohjelmaa tulevana lauantaina: Elbrus-seikkailu alkaa!

Älä käsitä väärin, tätä on odotettu kuin kuuta nousevaa. Mutta kevät on lentänyt ohitse niin nopeasti, että tuntuu itsestänikin uskomattomalta, että lähtöön on aikaa vain muutama päivä.

Tässä lyhyt yhteenveto matkaohjelmastamme:
Lauantaina ennämme Helsingistä Moskovan kautta Mineralnye Vodyyn ja jatkamme sieltä matkaa autoilla Baksan laakson halki Elbrusin alueelle Terskolin kylään. Seuraavana päivänä aloitamme akklimatisoitumisen kiipeämällä Cheget-vuorella noin 3000 metriin. Kolmantena päivänä nousemme Elbrusille perusleiriimme tynnyrimajoille 3800 metriin, mistä seuraavien päivien aikana teemme harjoitus- ja akklimatisoitumisnousuja Diesel-majalle ja Pastukhov-kiville. Pari päivää akklimatisoidutaan, valmistaudutaan ja harjoitellaan kiipeilytekniikoita. Kuudentena päivänä on ensimmäinen mahdollisuus yrittää Elbrusin huiputusta eli nousta Euroopan mantereen korkeimmalle huipulle 5642 metriin. Vuori on tunnettu nopeista olosuhdevaihteluista, joten meille on varattu pari vaihtoehtoista huiputusyrityspäivää.

Tällä kertaa en voi kertoa tarinaa samalla, parin päivän viiveen tahdilla kuin aiemmin olen tehnyt. Emme käy välillä alhaalla laaksossa, eli en pääse yhteyksien ääreen, vaan olemme lähes koko ajan “offlinessa”. Se on ihanaa hektisen kevään jälkeen ja antaa myös mahdollisuuden käyttää jokainen hetki nauttimiseen. Ja lupaan, että se pieni musta vihko, joka on aiemmillakin reissulla kulkenut mukana muistiinpanoja varten, tulee olemaan takkini rintataskussa nytkin.
Palattuamme vuorireissusta paluu arkeen on välitön, ja lähden suoraan työmatkalle toiselle puolelle maailmaa. Mutta lupaan tehdä parhaani, jotta saisin kuulumiset tänne mahdollisimman nopeasti. Halutessasi saada pientä ennakkotietoa voit käydä kurkistamassa Facebook-profiiliani: sinne laitan julkisina päivityksinä kuvia ja lyhyempiä päivityksiä matkan etenemisestä aina, kun se on mahdollista.

Mutta takaisin Elbrusille:
Teknisesti edessä oleva suoritus ei ole vaikea, sillä reittimme Elbrusin huipulle on vaelluskiipeämistä. Mutta aiemmat kokemukset ovat opettaneet, että kun nousee yli 4000 metriin, mikään ei enää ole helppoa, ja vaikeusaste kasvaa nopeasti. Pahoinvointi, krampit ja päänsärky ovat erittäin tavallisia seuralaisia, ja nukkuminen voi olla hyvin hankalaa. Liikkuminen on hidasta ja uuvuttavaa. Varsinkin tämän reissusuunnitelman mukaisella, suhteellisen lyhyellä akklimatisoitumisajalla kiipeäminen voi olla erittäin raskasta. Korkealla ollessa leposyke pyörii helposti 90 iskun tienoilla ja pelkkä kävely nostaa sen nopeasti lähelle 120 iskua minuutissa.

Mont Blancin huippuharjanne 2016

Vaikka kiipeilyyn ei liity vaikeita teknisiä osuuksia, huippupäivän pituus on kunnioitettavat 1800 vertikaalimetriä ja huiputusyrityksen kesto saattaa olla 16 tuntia. Energiaa kuluu valtavalla tahdilla, mutta syöminen ei yleensä pahoinvoinnin vuoksi minua juuri houkuta. Nesteytys on äärimmäisen tärkeää. Se on yksi niistä harvoista asioista, joilla luultavasti voi vaikuttaa vuoristotaudin syntymiseen ehkäisevästi (täällä lisää vuoristotaudista: Miksi vuoristotautia ei voi ennaltaehkäistä). Samaan aikaan kaikki mukana oleva neste kannetaan itse, ja kuorman minimoimiseksi pitkään huippupäivään voi varautua noin kahdella litralla juotavaa.

Elbrus on tunnettu, paitsi jumalaisen kauniista auringonnousuista, myös hankalista olosuhteista. Vuorella on erittäin kylmää ja tuulista. Myrskyt nousevat nopeasti ja ovat vaarallisia. Jokainen kiipeilykokemus on yksilöllinen, mutta kaikki lähteet muistuttavat, että Elbrusilla olosuhteiden vaikutusta ei missään nimessä tule väheksyä.

Takkitestausta kotioloissa
– kyllä, huiputustuuletus onnistuu!

Olosuhteita ajatellen olemme kiipeilyparini Heikin kanssa päivittäneet varusteitamme Kaukasuksen ja muiden tulevien kiipeilysuunnitelmiemme vaatimustasoon. Tärkein yksittäinen varuste ovat tietenkin kiipeilykengät. Jykevillä (ja painavilla) Baruntseillani pitäisi pärjätä jopa 7000–8000 korkeusmetriin. The North Facen paksu toppatakki saapui Jenkeistä monen mutkan kautta ja myös kasvojen suojaus on nyt optimoitu, kuten tekstin alussa oleva kuvakin osoittaa.

Olen niin innoissani! Lähestyvä seikkailu saa sydämen sykkimään ja veren kuplimaan ilosta.

Rinnallani on paras kiipeilypari, mitä kuvitella saattaa, ja olemme yhdessä viettäneet lukemattoman määrän tunteja käyden läpi kiipeilyyn liittyviä asioita ja ajatuksia. Vaikka treenaus ei ole nyt kevään aikana onnistunut ihan toivotulla intensiteetillä, uskon olevani riittävässä kunnossa. Sanotaan, että vaikka kiipeily on fyysisesti erittäin vaativa laji, 70 % suorituksesta tehdään pään sisällä. Mieleni on valmis ja olo malttamaton.

Olen niin kaivannut vuorille; sitä yhtäaikaista suuruuden ja pienuuden tunnetta, hiljaisuutta ja syvää rauhaa, joka syntyy, kun kuulet vain jäärautojen ja hakun rouheen jäätikön pinnassa ja oman huohotuksesi. Sitä henkistä taistelua oman itsen kanssa, kun huippuharjanteella jokaisella askeleella teet uudelleen päätöksen jatkaa, vaikka keho anelee armoa ja ajatukset vaativat lopettamaan. Sitä uskomatonta hetkeä, kun saavut perille ja hetkeksi pysähdyt kaiken yläpuolelle tuntemaan syvää kiitollisuutta vuorta, maailmaa ja elämää kohtaan. Ja iloa, jonka koet, kun huomaat taas, että seikkailu ei lopu koskaan, jos niin itse valitsemme. Jokainen huippu on vain yksi askel, sillä vuorten takana on uusia vuoria.

Pian mennään taas, ystävät!

Janiina Ojanen Monte Rosalla
Monte Rosalla 2015

Previous

Kolme viikkoa Elbrusille lähtöön – tilannekatsaus

Next

Matka kohti Mount Elbrusia alkaa!

14 Comments

  1. Anonyymi

    Ihanaa seikkailua! Laitoin sut Facebookissa surantaan ja odotan innolla kuulumisia, sitten kun palaat yhteyksien äärelle.

    Itse kävin lauantaina sellaisella pikku vuorella, vertikaalimetrejä noin 1000, mutta nyt on koivet niin jumissa että. On se kumma, että vaikka täällä tasamaalla juoksee kuinka, ei se paljoa auta siihen ylös-alas-tarpomiseen, omalla kohdalla nimenomaan alastulo vetää kintut ihan jumiin. Toivotaan, että ne taas kesän mittaan tottuu ja seuraavat reissut eivät ole ihan näin uuvuttavia 😀

    Terkuin,
    Ella

  2. Hyvää matkaa. Tseppiä koko tiimille. Pidä järki päässä sillä vuori ei katoa sieltä minnekkään. Jos onnistuu niin hyvä, jos ei niin hyvä. Teillä on kaikki kunnossa joten vielä hippunen onnea niin kaikki sujuu. Nauttikaa ja tulkaa ehjinä kotiin. Huippu on vasta puolimatka. Viekää terveisiä Elballe…

  3. Anonyymi

    Onnea ja upeita elämyksiä matkallesi!

    Jään innolla odottelemaan kokemuksiasi, kun niiden kirjoittamisen ja julkaisun aika on.

  4. Juuri näin Vilzu! Kiitos kaikesta tsempistä ja tiedosta/neuvoista, jota olet antanut. Tsemppiä myös omiin seikkailuihisi!

  5. Loistavaa! Kyllä ne nousumetrit reisissä tuntuu, olipa vuoren korkeus mitä vaan!
    Tsemppiä reissuillesi ja kiitos kannustuksesta!

  6. Anonyymi

    Moi Janiina! Ei ole mikään ujo kaveri vierelläsi,meinaan sen housut.
    Nyt on edessä sellainen reissu mitä ei ole ennen ollu,lähinnä aikataulujen suhteen.Tuttavani sanoi et heti kun menee rajan yli alkaa epävarmuus milloin on perillä. Toivottavasti teillä menee hyvin siellä,ja älä murehdi mitä tulee tiedottamiseen,jaksetaan kyllä odottaa kunnes olet taas turvallisesti kotona.
    Turvallista matkaa. T. Anders

  7. Hyvää ja turvallista matkaa! Ja hauskaa! Toivottavasti kaikki menee hyvin 🙂

  8. Anonyymi

    Voi että lähtö on nyt lähel! Ihanaa, turvallist, nautinnollist matkaa sulle ja koko retkikunnalle. Nimenomaa, me jaksetaa ootella täällä päivityksiäs, älä niist murehi. Miäkii oon parantunu ja matka jatkuu. Mahtavaa kiipeilyreissuu siis!!! T. Leena

  9. Anonyymi

    Hyvää matkaa sinulle ja kaverillesi ja koko tiimille. Toivotan kaikeea hyvää matkan varrelle.
    t: Eimi

  10. Kiitos Eimi ja aurinkoa!

  11. Kiitos Leena! Kiva tietää, että olet taas reissussa mukana!

  12. Kiitos A! Olet oikeassa: tänään tuli tieto, että alkuperäinen lento on peruttu. Mutta pieni epävarmuus kuuluu seikkailuun. 🙂
    Kiitos tsempistä ja kauniita alkukesän päiviä!

Leave a Reply

Your email address will not be published.

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén