Matka kohti Mount Elbrusia alkaa!

Upotin kasvot tyttären hiuksiin ja yritin huomaamattomasti nuuhkia mansikkashampoon tuoksuisista hiuksista mahdollisimman suuren varaston tuleville päiville. Tytärtä eivät enää nykyään äidin vuoriseikkailut jännitä, mikä on huojentavaa. Silti minulle eron hetki ei ole yhtään helpompi. Tälläkään kertaa en pienen selän kadottua näköpiiristä välttynyt kyyneliltä ja ne maistuivat yhtä kitkeriltä kuin edellisinäkin vuosina.
Mutta annoin niille luvan tulla, ja hetken kuluttua tuntui kuin raikas tuulahdus olisi pyyhkäissyt lohduttavasti poskeani. Olisin voinut vaikka vannoa sen tuoksuneen vuori-ilmalta, mutta avatessani silmät olin yhä eteisessä.

Matkavalmisteluiden viimeiset päivät ovat olleet uskomattoman hektisiä. Kuin koko maailma pitäisi saada valmiiksi ennen lähtöä. Olen tuskin ehtinyt nukkua. Vaikka arjen kiire tuntuu valuvan aivan lähtöä edeltäviin hetkiin asti, on ihanaa huomata, että väistämättömästi tuttu tunne alkaa vyöryä esiin.

Toissayönä istuimme kiipeilyparini Heikin kanssa keskellä eteisen lattiaa valtavan varustekasan keskellä ja ihmettelimme, kuinka saisimme ne mahtumaan laukkuihin. Pakkaustohinan keskellä tunsin syvää iloa noiden tuttujen esineiden näkemisestä. Silitin hakun terää, oikaisin kierteellä olevat valjaat, kiedoin remmit melkein hellästi jäärautojen rungon ympärille.

– Be safe! toivottivat työkaverit seuraavana päivänä työpäivän päättyessä, kun astelin ulos toimistolta. Rappukäytävässä minun oli pakko päästää pieni ilon äännähdys, koska tunsin lähtötunnelman alkavan virrata vereeni.

Vielä illalla tuli tieto, että Aeroflot on perunut lentomme, ja lähtöaika meni uusiksi. Tuntuu kuin kiipeilyreissuihin liittyisi olennaisesti se, että suunnitelmat muuttuvat jatkuvasti ja jopa lentoaikataulut noudattavat tuota sääntöä. Suorastaan kotoisaa.

Hämärtyvässä alkukesän illassa istuin kaikessa rauhassa tekemättä mitään.
Minä rakastan tätä hetkeä. On aika jättää hetkeksi kaikki. Lähteä vuorille.

Sininen hetki Monte Rosalla 2015

Previous

Viisi päivää Elbrusille lähtöön – ollaanko valmiina?

Next

пошли – matka Elbrusille

9 Comments

  1. Turvallista matkaa. Vuoria on tuhansia mutta mansikan tuoksuisella tytöllä vain yksi äiti. Tuu kokemuksia rikkaampana kotiis. Hyvää matkaa.

  2. Anonyymi

    Hyvää matkaa.
    T. Eimi

  3. Matkaasi jälleen mielenkiinnolla seuraan 🙂 Olkaa turvassa.

  4. Anonyymi

    Tsemppiä matkaan! Itsekin halunnut Elbrukselle yli 30 vuoden ajan. Facebook-kuvat vain eivät näy :/ t. Marius

  5. Anonyymi

    Queenin laulun saattelemana toivotan ihanaa matkaa: It´s a beautifyl day, sun is shining, feeling good, and no-one gonna stop me now, ou jeah T. Leena

  6. Kiitos Leena! Aurinkoa!

  7. Kiitos Vilzu! Vauhtia ja jännittäviä tilanteita taas piisasi, mutta turvassa tultiin. Aurinkoa!

Leave a Reply

Your email address will not be published.

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén